tiistaina, huhtikuuta 11, 2017

MITEN ARKI ON MUUTTUNUT KISSAN HANKINNAN JÄLKEEN?

Muutama kuukausi sitten meillä tosiaan kotiutui uusi perheen jäsen, joka on jo todella hyvin kotiutunut meille. Arki kissan kanssa on lähtenyt rullaamaan ja tuonut mukanaan omia haasteita ja uudistuksi meidän kotiin ja arkeen. Muuttunut arki on niin risuista kuin ruusuista, mutta se on kaikin puolin ihanaa kun jaloissa pyörii hellyyttä kaipaava karvakuono. Omat käsitykset ovat muuttuneet paljon lemmikin hankinnasta ja olen saanut vahvempaa näkemystä siitä, että täytyy olla 100% varma lemmikin haluamisesta ja olla valmis pistämään kaikkensa toisen hyvinvoinnin eteen. Päätin tässä listata vähän sitä, mitä meidän arkee on tullut uutta kissan myötä ja muuta ajatuksia. 

IMG_1545
Vastuullisuus on kasvanut näiden muutamien kuukausien aikana todella paljon. Nyt ymmärrän miksi äitini aina hoki sitä, että kannattaa kissa hankkia vasta sitten kun on oppinut elättämään ensin itsensä. Kissa ei ole pelkästään rapsutuksien ja silittelyitten antamista vaan siitä on suuri vastuu, että se pärjää ja voi elää hyvän elämän. Vaikka kissa onkin suurimmaksi osaksi itsenäinen, se tarvii ihmistä rinnalle jotta se pärjää. Näitä meidän kehrääviä kotikissoja ei ole tarkoitettu talvipakkaselle oman onnensa nojaan ja ruokaakaan kissa ei itse kaapista osaa ottaa.
Reissujen tekeminen vaatii enemmän ajattelu työtä ja suunnittelua. Otetaanko kissa mukaan? Kuka ruokkii kissan poissa ollessa? Miten matkustamme kissan kanssa? Ei ole enää niin helppoa lähteä noin vaan, jostain on saatava hoitaja tai hoitopaikka toiselle jos reissu onkin päivää pidempi, eikä kissan kanssa matkustaminen ole mahdollista.
Rahaa menee enemmän ja joskus jopa normaalia enemmän. Ruoka ei ole kissallekaan ilmaista ja lisäksi rahaa menee muuhunkin kuin vaan ruokaan. Aluksi meni tietenkin enemmän, kun piti hankkia ihan kaikki tarpeellinen ruokakupeista kunnolliseen rapimapuuhun. Nyt vain pitää olla koko ajan varautunut yllättäviin lääkäri kustannuksiin, jos sellaisia sattuisi tulemaan. Eläinlääkäri kun ei ole mitään halpaa lystiä.
IMG_1544
Unettomia öitä. Olen itse erittäin herkkä uninen ja kissamme on sen huomannut, sillä minä olen yöllisten huomionosoitusten kohde. Jalkojen kimppuun hyökätään, näykkästään kädestä, läpsitään tassulla poskea ja mautaan niin kauan, että toinen herää. Sitä jotkut yöt ovat, mutta vastapainoksi on niitäkin öitä kun tullaan kiltisti nukkumaan jalkapäähän nätisti kehräten.
Omaa rauhaa ei enää ole. Vessassa käynti ei ole enää rauhallista omaa aikaa pöntöllä istuen ja jos vaan yöllä sattuukaan vessahätä tulemaan niin silloin varsinkin vieressä on tuijottava silmäpari. Tietokoneella ollessa ja televisiota katsellessa ei välttämättä saata saada omaa tilaa laisinkaan. Tv-sarjan tuijottelusta tuleekin väistely operaatio kun kissa juoksentelee minne sattuu ja saa varoa mistä se seuraavan kerran hyökkää olohuoneen maton kimppuun. Tietokoneen näytöllä vikkellää hiirtä on mukava jahdata ja näppäimistö on oiva paikka loikoilla!
Siivoaminen on lisääntynyt huimasti meidän taloudessa. Karvoja on joka puolella varsinkin näin keväällä ja imuria joutuu ottamaan esille useammin viikossa. Kylpyhuoneen lattiaa saa kuurata vähän väliä uudelleen ja uudelleen, kun kissan hiekkaa on joka paikassa ja tassun jälkiä menee pitkin tummaa kaakelilattiaa.
Karvoja on joka paikassa! Jokainen kissan tai jopa koirankin omistaja voi samaistua hyvin siihen, että karvoja saattaa löytyä sängystä, sohvatyynyistä, pyyhkeestä ja jopa vastavalimistetusta ruoasta. Itse saan joka päivä pohtia miten noin pienestä kaverista voikaan lähtee noin paljon karvaa.

IMG_1539

Ihana kissa arkemme saa kyllä jatkua monia vuosi! Kyllä siitä arasta ja pienestä kissastamme kuoriutui lopulta kunnon pieni pippurinen riiviö, joka jaksaisi leikkiä päivästä toiseen ja syödä kaiket ajat. Kuinka moni kissan omistaja voi samaistua tähän kissa arkeen siellä ruutujen toisella puolella?

4 kommenttia:

  1. Onpa ihana postaus. Itse haluaisin myös kovasti kissan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon! :) Eiköhän sellainen kissa sinunkin kotiin vielä löydä. ;)

      Poista
  2. Äää minä voin samaistua! Haluaisin niin kovasti toisen kissan, eikä kissakuume yhtään helpottannut, kun käytiin viikonloppuna kissanäyttelyssä...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Loistavaa, arvasinkin että täältä löytyy joku joka osaa samaistua! :D Ei varmastikkaan kissakuume hellittänyt, olis varmaan itselläkin noussut kissakuume takasi. Olisihan se kiva saada tälle meidän Lunalle leikkikaveri jossain vaiheessa. :)

      Poista